Viikonloppu meni mukavasti mm. St. Patrickin päivää vietellen. Kokkasin pari kunnon englantilaista aamiaista hävityn vedon johdosta sunnuntaina.
Huomatkaa että olen pukeutunut päivän kunniaksi vihreään.
Treenaamaan en päässyt koko viikonloppuna, mutta hyvällä omalla tunnolla lepäsin ja söin kunnolla. Illalla kävin vielä kavereiden kanssa irlantilaisessa pubissa parantamassa urheilumaailmaa. Tänään aamulla sitten treeni päälle ja taas loistotreeni yksityisvalmennuksessa. Otin myös hieman startteja ja sanoisin että ymmärsin taas miksi mun startin läpiveto ei ole ollut käännös läpivetojen tasolla. Nyt salille pumppaamaan yläroppaa ja nostamaan leuanvetojen voimaa vanhalle tasolle.
Eilen aivan huikea treeni aamulla meidän apu coachi Louicin kanssa. Oteettiin aina 100metriä jotenkin kovaa (4x25, 2x50,75+25 jne.) ja yritettiin löytää jotain työstettää 10 minuutin välisarjoihin. One to one valmennuksen pitäisi olla juurikin tuollaista. Liikkeen laatua parantamalla saa niin paljon enemmän irti uinnista ja samalla sain “normireeneihin” paljon uutta työstettävää.
Illalla sitten meidän kultaisen NCAA viesti porukan kanssa brasiliailaiselle grillille syömään. Lihaa tarjoiltiin vartaista pöytiin aina kun edellinen lautanen oli tyhjä ja joskus muulloinkin. Kaiken tietenkin kruunasi se että naudan liha oli ruohosyötettyä beeffiä jostain pikkufarmilta ja lammas uudesta seelannista. Pysty vetään arviolta sen 2,5kiloo punasta lihaa hyvällä omalla tunnolla. Tälläisiin laatutieotoisiin paikkoihin sitä mielellään uhraa rahaansa!
Meat heaven....
Sain vihdoin nukuttua kohtuulliset yöunet ja levättyäkin aamulla. Illalla sitten salille etukyykkäileen ja hieman loikkimaan. Säästettiin Palmusen Jannen kanssa kaikki hyppyharjoitukset tähän keväälle että varmasti MM-rajan alitukseen löytyisi selkeä keino harjoittelussakin.
Huomenna sitten 12 tunnin työpäivä. Tosin mikäs sitä arizonan auringossa on baseballia katsellessa. Treenaan en varmaan kerkiä, mutta hyvä hoitaa työt pois alta niin saa taas keskittyä täysillä viimeiset viikot ennen kisoja.
Dodiin, saatinhan sitä kahden treenin päivä aikaiseksi. Aamulla ajelin kahvin kanssa treeneihin seitsemältä. Onneksi ei ollut kauheaa stressiä hypätä altaaseen ja saatiin yhden meiän coachin (kisailee muuten crossfitissä) kanssa aikaiseksi keskustelua uimarien nykyisestä crossfit ja HIIT innostuksesta. Lähinnä ihmetyttää että moni valmentaja on ottanut nämä harjoittelumuodot kuivalle mukaan mutta altaassa uskotaan edelleen aerobisen voluumiharjoittelun voimaan. Koska HIIT treeni varsinkin on enemmän energia-aineenvaihdunnallista treeniä on outoa että jopa uimarit tekevät Tabata-intervalleja kuivalla, mutta altaassa näiden ei uskota riittävän Vo2maxin kehittämiseen. Ensinnäkin aineenvaihdunnallinen kuormitus on varmasti riittävää itse allas treenissä jolloin kuivalla kannattaisi keskittyä johonkin muuhun ja taas toisaalta on vaikea nähdä kuinka juoksumatto tai crosstrainer intervallit siirtyvät altaaseen. Vedessä näitä tietenkin kannattaa tehdä. Crossfit saattaa sopia joihinkin tarkoituksiin, mutta jo lähtökohtaisesti lajin tarkoitus on olla ihan jees kaikessa, eikä kehittää tiettyä ominaisuutta maksimaalisesti, tosin crossfittiä kilpailumielessä harrastavat toteuttavat peridiosaatiota siinä missä muutkin urheilijat. Ymmärrän että “balls to the walls” asenne viehättää erityisesti uintivalmentajia mutta varsinaista harjoitusvaikutusta mihinkään uinnissa vaadittavaan ominaisuuteen on vaikea nähdä. Mielummin kannattaa jaksottaa voimakestävyys, maksimivoima ja nopeusvoimaa jolloin kehitys on huikeasti nopeampaa kuin näitä kaikkia samanaikaisesti tehdessä. Lisäksi uimareilla altaan ulkopuoliset liikkumis tekniikat ovat usein niin vajavaisia että ehkä kannattaa treenata liike kerrallaan hyvälle tasolle eikä hypätä suoraan rengasflippeihin, taisteluköysiin jne. varsinkin kun on vaikeaa ottaa selkoa mitä uinnissa tarvittavaa ominaisuutta ne oikein kehittävät. Vaikka Ryan Lochte niitä tekeekin ei kaikkien tarvi matkia perässä.
Esim. en millään ymmärrä mihin Ryan oikeen pyrkii tässä treenissä?
Kai tässä voimakestävyyttä treenataan?
Ei kai saisi kyseenalaistaa kun on yksi kovimmista uimareista kyseessä, mutta ehkä tämä kuiva ei ole isoin syy miksi Ryan on niin kova?
Itse altaassa uin 20x25 perhosta ja rintaa kovaa pitällä tauolla ja aloitin valmistautumisen jyväskylän SM-kisojen 50m perhoseen tarkistamalla tekniikkaa. Ihan hyviä juttuja tuli ilmi ja rupesi tuntumaan että 100metriäkin voisi irrota, mutta en taida kokeilla...
Altaasta päästyä käväisin vielä salilla pumppaamassa yläroppaa mulle pitkillä (6-8toistoa) sarjoilla ja täytyy kyllä sanoa että parin kuukauden nopeus-/maksimivoima (+herkistely) näkyi kyllä kun yritti vääntää leukoja yli viiden toiston. Oli pakko myöntyä omaan heikkouteensa ja käyttää vain n. 15 kilon lisäpainoa. Ilta sujuikin sitten taas baseball kentällä, laji rupeaa tulemaan jo tutuksi, tosin huomenna meen valvomaan paria softball matsia.
NCAA kisat hoidettu. Viimeistely osu aikalailla nappiin ja vaikka ei ihan voi 100m tyytyväinen ollakkaan niin kokonaisuudesta olen onnellinen. Viimeinen panostettu 200metriä meni suorastaan loistavasti ja nyt tuntuu hyvältä jättää tuo matka rauhaan. Tulen toki uimaan sitä kisoissa, mutta en uhraa sekuntiakaan omaa harjoitteluani sille. Tosin uskon että voi alkaa vaan kulkemaan paremmin kun ei ressaa. NCAA:st tulee oma videonsa kun kerkeää koska juttua kyllä riittää.
Koska nyt olen virallisesti ammattilainen täytyy minun hoitaa blogi kirjoittelukin ammattimaisemmin. Kirjoitinki ylös kevään ja kesän tavoitteeksi päivittää blogia ainakin kolme kertaa viikossa. Koska asiallista tekstiä multa ei varmasti niin paljon löydy muuttuu blogin sisältö enemmän treeni- ja lifestyleblogi tyyliseksi. Pari muuta projektia koittaa jossa sitten avaan enemmän ajatuksia valmennuksesta ja urheilufilosofiasta yleensä. Niistä lisää myöhemmin.
Alotetaankin uusi tyyli kirjaamalla ylös tämän päivän kulku.
Aamulla menin kahdeksaksi valmistelemaan työharjoittelupaikkani baseball pelaajat valmiiksi päivän peliin. Paljon turvonneita kyynerpäitä ja olkapääkipuja oli päänvaivana. Näköjään omat “soft tissue” hoitotaidot ovat kehittyneet kun jätkät tulee heti multa kyseleen hierontaa. Voi olla tietenkin että koulun ainoana mies työntekijänä pystyn tuottamaan eniten kipua ja pelaajat erehtyvät luulemaan tätä taidoksi. No 2,5 tuntia tuli taas käsiteltyä porukkaa ja opin pari uuttaa kikkaa varsinkin subscapulariksen avaamiseen. On muuten aivan loistava opiskelutapa laittaa meidät Athletic Trainer opiskelijat eri paikkoihin ja tekeen hommia monen lajin parissa. Viime syksynä taistelin jenkkifutaajien kanssa joilla tietenkin akuutit vammat olivat hieman isommassa roolissa kuin nyt baseball äijien kanssa. Käytännössä aina kun en ole varma mitä tehdä saan välitöntä hands on opetusta ja muutaman artikkelin luettavaksi aiheesta. Tänään ymmärsin vihdoin SI-nivelen osuuden iskiaskipujen syntymisessä. Kokeilin pariakin eri tekniikkaa jolla pystyn auttamaan välittömästi urheilijaa. Seitsemän tuntisen työpäivän jälkeen suuntasin kotiin tankkaileen ja lepäämään ennen salia.
Salilla lämpöjen jälkeen tein
A1.etukyykky 6x6-4
A2. kuntopallon heitto taakse 6x4
B1. glute ham raise 4x8
B2. Askekyykkykävely 4x24askelta
Loppuun kokeilin vielä Jukka Mäennenän innoittamana erilaisia farmari kävelyjä ja vähän kahvakuulan etuheilautusta. Hyvinhän noissa sai keskikroppaan iskua.
Jalat oli kyllä kohtuu revityn oloset ton treenin jälkeen eli vaikka ei nyt kovin iso voluumi ollut niin varmasti sain ainakin totuteltua itseäni taas voimatreeniin herkistelyn jälkeen.
Pidetään blogi hengissä ja jatketaan ravinnolla. Tulin treeneistä ja tein äärihifin palautumissmoothien. NCAA:han enään alle viikko, joten hieman vähemmän hiilaria ja rasvaa mukana ettei tarvi heti syödä uudestaan.
