maanantai 1. lokakuuta 2012

Plussat ja plussat


Eipä ole paljoa kirjoitettavaa ollut viime aikoina. Kauhea kiire ja poukkoilu joka puolelle, mutta onneksi olen onnistunut ottamaan aikaa meditaatiolle päivittäin. Toi päivittäinen harkittu rauhoittuminen on kyllä jotain mikä puuttu aikaisempina vuosina treeniohjelmasta. Lepäämistä ja rentoutumista pystyy treenamaan ihan samalla tavalla kuin fysiikkaakin ja lopulta oppii itseasiassa lepäämään kevyessä harjoittelussakin joka kaiketi on sen tarkostuskin, mutta monelle sprintterille se on itseasiassa se rankin osa treeniä. Jonkin verran “takaiskujakin” on tullut mutta aktiivisesti omia ajatusmalleja muuttamalla olen ottanut nekin positiivisena asiana. Ennen inhosin mennä väsyneenä treeneihin, nyt  joudun kuitenkin kolmena päivänä viikossa olemaan hereillä töissä aina sinne puoleen yöhön. Aamulla treeneihin lähdettäessä olo ei todellakaan ole paras mahdollinen, mutta joka kerta olen keksinyt keinoja kuinka uida kovaa vaikka väsyttääkin. Toisaalta myös ei parhaassa terässä treenaminen alleviivaa sitä kuinka kilpailut sitten on se “juhla” missä kaikki on ainakin paremmin kohdallaan. 

Viime viikolla taistelin myös flunssaa vastaan pitkästä pitkästä aikaa. Onnistuin välttämään totaalikuoleman ja yksi voitto kotiin oli jo se että ensioireiden saapuessa jätin treenit väliin. Lopulta taukoa tuli uinnista kolme päivää ja salia jäi väliin kokonainen viikko (ennen flunssaa kun oli viikonloppu tauko). Koko ajan ajattelin että onpa hyvä juttu kun saa lepoa niin pääsee nopeusominaisuudet kehittyyn. Lisäksi oli mukava kun sai tehtyä kouluhommia varastoon niin ei tarvi stressata niistä myöhemmin. Heräsin itsekkin tohon ajatusmalliin ja siihen paljonko olen pystynyt muuttumaan ihan viime kuukausienkin aikana. Joskus tuli suunnilleen itkettyä päivät pitkät kipeenä kun ei päässy altaaseen treenaan, mikä ei varmasti ainakaan nopeuttanu paranemista. 

Muistan joskus jutelleeni valmentajan kanssa siitä kuinka positiiviset kokemukset harjoituskauden aikana muuttuvat positiiviseksi kilpailuissa. No, (lähes) kaikenhan voi ottaa joko positiivisesti tai negatiivisesti. Riippuu vain kuinka asiaa HALUAA tarkastella. Huonotkin treenisarjat voi ajatella hyviksi jos keskittää ajatukset siihen mikä menee hyvin, esim. jos ajat ei miellytä niin käännökset/tekniikka saatto mennä hyvin jne. Jos tyttö/poikaystävä jättää niin ainakin nyt on maailma täynnä uusia vaihtoehtoja. Jos oppii tämän on jokainen kausi täynnä plussia ja ainakaan ei ole puhunut itseänsä pois huippusuorituksesta.

1 kommentti:

  1. Täysin samaa mieltä tosta positiivisuudesta. Itse viimeisen vuoden ajan koittanut painottaa sitä että ajattelee asiat aina mahdollisimman positiivisesti ja olenkin huomannut siitä olevan hyötyä. Vaikka tiedossa olisi että edessä on "tappo" reeni niin kun reeniä ei ajattele kuolemana ja tuskana vaan positiivisesti niin silloin harjoitus mennyt huomattavasti paremmin ja myös poikkeuksetta positiivisesti ajatellessa myös tekniikka on natsannut kohdalleen tää esimerkki tulee nyt vaa urheilusta mutta pyrkinyt myös muutenki ajattelemaan positiivisesti monia asioita, paljon mielekkäämpää olla kun etsii asiasta positiivisen puolen.

    VastaaPoista