lauantai 29. kesäkuuta 2013

Vertailua


Eilen IKU:ssa katselemassa nuorten uintia. Suomen uinnilla menee hyvin, uusia nuoria tulossa paljon ja taso kovenee jatkuvasti eteenpäin. Kävin muutaman ihan hyvän keskustelun kisojen aikana ja pariin kertaan sivuttiin USA:n uintia ja sitä kuinka meillä suomessa varsinkin mediassa viljellään suomalaisen uinnin heikkoutta ja verrataan sitä esim. USA:seen uintiin. Vertailussa tietenkin unohtuu se että USA:lla on ainakin kotisivujensa mukaan yli 300 000 uimaria (ja masters uimareilla on oma liitto…), valmis yliopisto systeemi jossa aikuisurheilijat voivat jatkaa uraansa, varmasti isommat sponsorimarkkinat, rahapalkintoja jne. jne. Heillä siis systeemi tukee ehkä parhaiten maailmassa menestystä. Siitäkin huolimatta Suomessa on kymmenkunta uimaria jotka ainakin meneillä olevissa USA:n MM-kisojen karsinnoissa uisivat finaalitasolle! Mielestäni tämä on iso osoitus siitä että meillä on jotain tehty oikein. Vastaavasti USA:ssa tuhotaan uskomattomia lahjakkuuksia mieletön määrä vuosittain. Tasapäistävä harjoittelu, lajikulttuuri (tässä monia juttuja kuten liian kova harjoittelu ennen yliopistoa), liian korkea taso jne. koituvat amerikkalaisten uimarien kohtaloksi. Varsinkin kun katsoo USA:n nuorten mestaruuskisojen tasoa ei voi kuin ihmetellä mihin ne kymmenet alle 2.20 200m rinulistit katoavat parissa vuodessa, vaikka suurella todennäköisyydellä jatkavat uintia yliopistoissa hyvin ammattimaisella tasolla? Suomessa yksilöllinen valmennus, uimari- valmentajaparit ja pitkät valmennussuhteet taas todella usein mahdollistavat kehittymisen vielä aikuistumisen jälkeenkin. Ei ruveta matkiin muita vaan kehitetään niitä vahvuuksia mitä meillä jo on!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti