perjantai 26. huhtikuuta 2013

Reeniä, reeniä


Eilen altaassa:

3x
2x25ru max ylhäältä
1x25pu max ylhäältä
Ja loppuun vielä 50ru ylhäältä max

Eipä siinä sen enempää kuin että täysin spesifiä treeniä 50rintaa ja 50perhosta varten. Tosin epäilen vahvasti että jos pelkkää vinstaa haluais treenailla ei olis ikinä tarvetta uida yli 25m matkoja treeneissä. Aikaa meni koko treeniin varmaan se pari tuntia kun tuli jonkun verran heitettyä läppää vetojen välissä apuvalmentaja Loicin kanssa. Lähinnä pohdittiin sitä kuinka syvälle tietyt asiat ovat juurtuneet ihmisten mieliin, ja niiden ajatusmallien rikkominen on lähes mahdotonta. Ei pelkästään uinnissa, mutta myös elämässä yleensä! On hyvin vaikea auttaa ihmisiä valmentamalla jos he ovat joskus saavuttaneet hyvän tuloksen jollain saralla. Ymmärrän että on tietenkin luonnollista yrittää saavuttaa se samalla kaavalla kuin aikaisemmin, mutta ainakaan urheilussa se ei yleensä toimi. Tilanteesta on saatava jonkinnäköinen analyysi niistä asioista joita parantamalla voi tavoitteen saavuttaa. Se että joskus paransi esim. 100vu tulosta nopeusharjoittelulla ei välttämättä toimi toista kertaa. Juuri tässä piileekin kausisuunnittelun vaikeus, kun kuitenkaan esim. kilometrimäärillä tai kovan uinnin prosentuaalisella osuudella ei pekästään tee juuri mitään. Pitää nähdä mitä asioita tulisi kehittää sekä selvä polku jota on kuljettava että juuri nämä asiat kehittyvät.

Tänään sitten hieman tiukempi treeni eli:

4 kierrosta
2x
20m power rackilla medium vastus
10-15m verraa
30m käännös mentaali 100pace
10-15m verraa
20-25m mentaali 4.25 100pace
15m power rackilla ylisuuri vastus

20m pu power rackilla medium vastus
10m verr
20m pu mentaali 50pu maalintulo

Loppuun vielä 50ru ylhäältä

Koko sarjan idea oli haastaa juuri sitä viimestä 20m 100 uinnissa ja kokea se monta kertaa ton yhden kierroksen aikana. Ekalla kierroksella huomasin saman jutun kuin Mesassa eli happojen iskiessä huomioni kiinnittyi eniten kämmeniini ja loppu vartalo ikään kuin vain seuraa käsiä. Louic huusi joka verra tauon aikana mulle vihjeitä jalkojen käytöstä ja loppujen lopuksi vauhti kasvoi koko ajan sarjan edetessä. Mun täytyy vaan uudelleen ohjelmoida mun aivojen tapa reagoida happoihin. Jälleen kerran maitohaponsieto treeneillä ei ole mitään tekemistä tän kanssa (vaikka kyllähän toi sarja sattu) vaan lähinnä on kyse sisäisten mekanismien muuttamista niin että ne tukisivat kisasuoritusta parhaimmalla tavalla.

Vaikka ei ihan paras fiilis ollu ton treenin jälkeen, päivällä kävin vielä salilla viimeistelemässä voimia kohti tampereen avoimia. Siitä pieni video...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti